Näkösuoja aita

Nykyinen kaupunkirakenne tiiviisti rakennettuine kortteleineen ei jätä paljon tilaa yksityisyydelle. Kuitenkin ympäristön häly ja pöly halutaan jättää pois omasta pihasta ja kovin moni pihan omistaja etsii itselleen sopivaa tapaa saada piha suojattua muiden katseilta.

Perinteinen ratkaisu naapurisopuun ja omaan tilaan on aidata tontti lauta- tai komposiittiaidalla. Toimiva keino, ja moneen paikkaan lähes ainoa järkevä vaihtoehto. Tällaisen aidan parhain puoli on sen tilantarve; se ei vaadi rajalta erityisen suurta tilaa ja toimii kuitenkin läpinäkemättömänä näkösuojana. Lauta-aidasta saa suunniteltua omaan ympäristöön sopivan vähällä vaivalla. Erilaiset kevyemmät näkösuojaelementit, kuten pajusta kudotut tai kankaasta pingotetut, toimivat yksittäisinä elementteinä hyvin terasseilla ja paikoissa, joissa näkösuojan tarve on vähäisempi.

Pehmeämmän ja luonnollisemman ilmeen näkösuojalle antavat erilaiset pensasaidat. Niistä saadaan kasvatettua komeita näkösuoja-aitoja ja sen lisäksi ne lisäävät pihan vihreyttä ja lajikirjoa. Pensasaidat, kuusiaita mukaan luettuna, ovat helppo tapa tuoda luonto pihaan. Luonnollisen aidan saat muodostettua myös kerroksellisella istutusryhmällä, jossa erikorkuiset kasvit muodostavat yhdessä massa, jolla piha tai sen osa saadaan rajattua. Monikerroksellinen elävä näkösuoja tuo myös mielenkiintoa pihaan.

Pihan rajaaminen ja näkösuojan rakentaminen kasvillisuudella on monella tapaa hyvä ratkaisu. Kasvillisuuden lisääminen tontille aidan tai näkösuojan muodossa tukee kestävän piharakentamisen tavoitteita ja on helppo tapa lisätä vihreyttä tontille. Ympäristön monimuotoisuutta lisäävät erityisesti eliöstölle suojaa antavat pensaat ja pensaikot. Kaupunkiympäristössä kasvillisuudella muodostettu aita on tärkeä osa kaupunkivihreän verkostoa.

Näkösuojan luominen kasvillisuudesta aiheuttaa kuitenkin Suomen korkeudella jonkin verran päänvaivaa, koska moni aidaksi soveltuva kasvi on kausivihreä eli se pudottaa lehtensä talveksi. Tällöin aita ei toimi talvella kunnollisena näkösuojana. Suosittujen aitakasvien kuten, tuomi- ja orapihlajan, taikinamarjat, erilaiset angervot ja kiiltotuhkapensaan ongelma on talvikaljuus. Marjakuusi taas menestyy vain eteläisimmissä osissa Suomea, katajat ovat melko hidaskasvuisia ja tuija on tuontikasvi, jolla on omat ongelmansa meidän ilmastossamme. 

Kannattaa näkösuojaa rakentaessa ajatella laatikon ulkopuolelta. Mihin kohti tarvitse näkösuojan; onko koko tontti välttämätöntä ympäröidä? Ja pelkästään yhden sorttisella aidalla? Jos tilanpuutteen vuoksi on käytettävä lauta-aitaa, voisiko elävästä kasvillisuudesta istutettavaa näkösuojaa käyttää esim. sillä tontin rajalla, joka rajautuu puistoon tai metsikköön? Tällöin piha sulautuu paremmin ympäristöönsä ja pienille nisäkkäille sekä linnuille on suojaisia käytäviä kaupunkirakenteen sisällä. Laita korkeampaa ja läpinäkymättömämpää sinne, missä todella tarvitset näkösuojaa ja käytä muualla kevyempiä rajaavia tekijöitä.

Yksittäisillä kuusilla saat ikivihreyttä pihan istutuksiin. Kotimaisella kuusiaidalla taas istutat näkösuojan, joka on kaunis ja vihreä läpi vuoden. Katso lisää erilaisista tavoista kasvattaa kuusiaita.